Pomppivia poneja 70 -luvulta

Yksi meidän lapsuuden tärkeimpiä leluja oli tällaiset pomppuhepat, jotka taisivat olla 70 -luvun suosikkeja vähän jokaisella, ainakin mitä meidän pomppuhepat saavat aikuisilta muistoja aikaan. Omien vanhempien kotona on vieläkin hengissä kaksi tuollaista isoa heppaa ja olin jo pohtinut niiden siirtämistä tänne meille etelään. Sitten kuitenkin erään kerran löysin tuon isomman siniruudullisen kiepparilta ja heti se sai uuden kodin meiltä. 

Leluja ja löytöjä

Kirppikset on oikeasti mainiot olla olemassa. Minä teen varmaan suurimman osan lasten vaate ja kenkä hankinnoista kirppisten kautta, kuten myös verhot, lakanat ja astiat. (Puhumattakaan kaikesta muusta tarpeellisesta ja ehkä tarpeettomastakin...) Toisinaan keräilysaalis voi olla jopa näinkin suuri kuten tässä kuvassa, vanha matkalaukku ja se täynnä käytettyjä ihanuuksia ja vähän vielä ylikin. Toisinaan matkaan ei tartu mitään. Ja hyvä niinkin, aina ei tarvitse kuluttaa. 

Kirppiksiä on paljon mukavampi kiertääkin, kun koskaan ei tiedä mitä löytää, tarpeita, todellisia aarteita vai jotain sellaista mitä et tiennyt tarvitsevasi ennen kuin sen löysit. Toisen jäte voi olla toisen aarre, todellakin!

Syys ja juhlat

Onpas täällä ollut hiljaista, anteeksi siitä. Syksy tuli ja kiireet siinä samalla. On ollut paljon kaikenlaista, mutta nyt on vähäksi aikaa kiireet ohi ja ehtii kertomaan tännekin meidän kuulumisia. Tässä muutamia kuvia siitä mitä on kiireet meillä olleet eli sienimetsässä on tullut käytyä aina kun vesisateelta vain taukoa on ollut.

Meillä on myös juhlittu ja juhlittu.

Tykkääkkö nää englantilaisesta teestä?

Tykkään ainakin teepurkeista. Löysin erilaisen teepurkin kesän alussa, englantilainen The Queen's Silver juhlavuositeetä vuodelta 1977. Ilmeisesti kuningatar Elisabet II:n 25-vuotishallitsijajuhlavuoden kunniaksi valmistettua. Koristeltuna kuningattaren kuvalla...

... sekä prinssinsä kuvalla.

Lisäksi teepurkissa on kuvattuna Windsorin linna sekä Buckinghamin palatsi, kuvassa. Mielestäni erikoisen hyvä löytö teepurkkikokoelmaani. Ja isokin tuo on, mahtuu hyvin ainakin 200g lempiteetäni.

Ja jotta tämä englantilainen teenautinto olisi täydellistä, täytyyhän teelle tietysti olla englantilainen termari! Olen keräillyt vanhoja termareita, jos niissä on jotain nostalgisen hienoa, esim. väritys tai kuvio, kuten tässä hyvin tuollainen perienglantilainen ruudutus. En kyllä tiedä mitä teen kymmenellä erilaisella termarilla, mutta kyllä kait ihmisillä on hullumpiakin keräilykohteita. Tuohon hyvää teetä, mukaan vielä ruudullinen piknikpeitto ja tuoreita skonsseja mustikkahillon kera, kesäaamiainen on täydellinen!

Kesän löytöjä

Pikaisesti muutama löytö kesältä. Tämä kiva punainen tarjotin valkeilla apiloilla on hyvä lisä kokoelmaani...

Kärpässienimekko

Aiemmin, tuossa pöksyjen kohdalla mainitsin tästä kärpässienimekosta. Mekossa seikkailee sienipäisiä tyttöjä ja kun yhdistin siihen punavalkoisen pallotrikoon, tuli mekosta mielestäni oikein hieno. Neidillä on kuvassa kyllä hiukan mustat valkoiset sukkahousut, kun hän karkasi heikkalaatikolle just ennen kuvan ottoa.

Kattilan narraajat

Ookko nää käyny ongella tänä kesänä? Me ollaan ihan oikeastikin joella, mutta eilen käytiin vähän erilaisella onkireissulla. Me ongittiin kattiloita. Sellaisesta isosta metallinkeräys-molokista. Vietiin lasten kanssa metalleja keräykseen ja kuten tapanani on aina tarkistaa keräysastiat mahdollisten aarteiden varalta, huomasin siellä molokin kidassa kattiloita, leivontavuokia, metallirasioita, joista yksi varsinkin oli ihan pakko saada. Onneksi meillä oli mukana pyörän mustekala, eli se sellainen joustava naru, jonka päässä on koukut ja jolla sidotaan tavaraa kyytiin. Sillä mustekalan koukulla oli helppo onkia nuo kattilat ylös ja ne päätyivät mukaan kotiin viemisiksi, vaikkei ne ihan parasta laatua olleet. Kattilat on huonokuntoisia sisältä, mutta tuosta punaisesta emalisesta tulee kukkakattila, jos se ei sitä ennen päädy lasten leikkeihin, kuten tuo metallikattila on luvattu. Pitkä kakkuvuoka ja tuo reunusvuoka on sitten jo niin huonossa kunnossa, etten taida niitä ottaa tavalliseen leivontaan, vaan betonikakkujen tekoon!

Ja sitten oli tämä purkki. Tämän kun näin siellä molokin pohjalla, olin, että ei voi olla totta! Ja miten tuon saa ylös?! Tovin aikaa siinä yritin, turhaahan se on yrittää nostaa pyöreää esinettä sillä mustekalalla, kun ei ole mitään reunaa, mistä sais koukun kunnolla kiinni. Mutta en vain voinut jättää purkkia sinne. Mietin erilaisia isoja kourasysteemejä tai magneetteja tms. millä vois kaapata purkin ylös. Vaan onneksi on ruotsin lahja suomen sisutusmyymälölle. Meillä on keittiön seinässä sellainen iso, metallinen magneetti, johon voi kiinnittää esim. veitsiä. Ja kun tajusin sen, tajusin myös, että siinähän on sopivasti myös reiät päissä naruille ja voila´ saimme kuin saimmekin purkin ylös! Muitakin pieniä teepurkkeja siellä oli, vain tuo pieni venäläinen teepurkki ekasta kuvasta tarttui onkeemme. Poika hihkui ilosta kun äiti onnistui onkimisessa ja melkein hihkuin minäkin. Tuo purkki on hieno, Anita Wangelin ja mulla on samalla kukkakuviolla oleva oranssi tarjotin jo ennestään. Jos pienestä kalastelusta voi tulla iloiseksi, niin tästä kyllä!