Yksi meidän lapsuuden tärkeimpiä leluja oli tällaiset pomppuhepat, jotka taisivat olla 70 -luvun suosikkeja vähän jokaisella, ainakin mitä meidän pomppuhepat saavat aikuisilta muistoja aikaan. Omien vanhempien kotona on vieläkin hengissä kaksi tuollaista isoa heppaa ja olin jo pohtinut niiden siirtämistä tänne meille etelään. Sitten kuitenkin erään kerran löysin tuon isomman siniruudullisen kiepparilta ja heti se sai uuden kodin meiltä.
Ja suosittu se on ollut siitä asti, kun sillä voi pomppia niin kivasti...
... ja käyttää tunnelina leikeissä.
Tämä pienempi vaaleanpunainen koiraheppa kotiutui meille ihan muutama viikko sitten ja se oli myös oikea löytö, koska nyt myös Pikku Tipu sai oman sopivan kokoisen hepan, jolla pomppia.
Heppa on myös oikein oivallinen kolo istua ja lukea kirjaa.
Myös kissa tykkää nukkua hepan tai molempien heppojen päällä. Tässä vaiheessa syksy oli jo sen verran pitkällä, että meidän ah, niin karmea muoviparkettilattiamme taisi olla kissalle jo liian kylmä nukkua.
Joka tapauksessa meidän uudet pollet ovat erittäin tykättyjä kaikkien perheenjäsenten ja vieraidenkin keskuudessa.
2 kommenttia:
Kaatuivat kyljelleen aina mokomat. :-D
Joo, niin teki, mutta siitäkin huolimatta oli silti tosi mieluisia.
Lähetä kommentti