Kesäinen kirppissaalis

Piiitkästä aikaa pääsin tekemään kirppiskierroksen. Käytiin lasten kanssa kaks vakkarii sekä sattumalta ohiajaessa löytyneellä pihakirppiksellä. 

Matkustuskäsitöitä

Matkustaminen 600 kilometriä pohjoiseen henkilöautossa ei aina ole niin mieltä ylentävää, oikeasti se on tylsää ja varsin puuduttavaa. Vaikka onhan siitä jo kohta kaksi viikkoa kun talvilomaa pohjoisessa vietettiin ja aika kuultaa muistot, sanotaan. Että kesän lopussa saattaa tulla hetkellinen mielenhäiriö ja huomaa istuvansa taas autossa kiitämässä matkallaan pororajalle. Vaan, jotta matka ei olisi niin tylsä, yritän aina ottaa jonkun käsityön mukaan, kahdeksassa tunnissa ehtii hyvin neuloa jokusen rivin. Aikaisemmin oon virkannu arigumeja lapsille, mutta niissä on se huono puoli etten mä saa niitä koskaan koottua valmiiksi. Mulla on siis kaapissa epämääräinen läjä omituisia osia, joista sais kyllä aika mielenkiintoisia ötököitä aikaan, kun enhän mä enää tietenkään muista mikä raaja kuuluu milleki ötökälle.

Luekko nää palijon?

Mää niin tykkään kirjoista. Tykkään niitä lukea, tykkään katella ja erityisesti tykkään niitä hamstrata. Kirjat ovat minun suuri heikkouteni, kuten Dorcas Lane sanoisi Candlefordin postineidissä. Se, joka on katsonu sarjaa, tietää mitä tarkoitan, Dorcasilla niitä heikkouksia nääs piisaa.

Hassut lappalaiset ja pari peliä

Tuossa kahden purkki kirppistelyn välillä on tullut käytyä myös Järvenpään kierrätyskeskuksessa, missä tuli tehtyä hyviä löytöjä pitkästä aikaa. Lapset kun joutuu mun kaa käymään kiepparilla, motkottaa joka kerta, ku niiden mielestä sieltä ei koskaan löydy mitään kivaa. 

Käsityökirjallisuuslöytöjä

Näiden ihanien kirjottujen auringonkukkayyny -löytöjen ohella esittelen käsityökirjallisuutta, jota pitää aina olla paljon erilaista kotona, kun koskaan ei voi tietää milloin tarvitsee inpiraatiota tai tietoa jostain tekniikasta. 

...nähny Herra Hakkaraista?

Lapset penkoo aina välillä keittiön laatikoita, missä on mun leivosmuotit ja piirakkavuoat. Pikku Tipunen löysi tuon Herra Hakkarainen -kakkuvuoan ja tahtoi kovasti, että leipoisimme Hakkaraiskakun. Niin me sitten leivoimme eilen naistenpäivän kunniaksi. Reseptin löysin Kinuskissalta pienin muutoksin. Meillä ei ollut sitruunarahkaa, joten käytin vaniljarahkaa ja laitoin Lemon curdia reilun teelusikallisen mukaan. Appelsiinin meillä on reilun kaupan appelsiineja eli tavallisia appelsiineja pienempiä, joten niistä laitoin kolmen kuoriraasteen. Kakusta tuli aivan ihanan raikas, appelsiini ja sitruuna maistuivat todella hyvin ja kakku on mehukas ja kuohkea. Suosittelen kyllä. Päälle laitettiin jääkaappiin edellisestä leivonnasta jääneet suklaakuorrutteet ja vähän nonparelleja koristeeksi. 

Nautiskelin kakua ja teetä uuden kirjan kanssa, jonka löysin edullisesti kirjakaupasta. Kirja on Sari Salmelan Näyttämöpukuja, joka esittelee pukusuunnittelija Salmelan puvustuksia hienoin kuvin. Paljon ihania pukuja, paljon yksityiskohtia, tulee kova hinku päästä teatteriin, puuterituoksujen ja aistien maailmaan.

Puukuituja ja vähän muoviakin

Joskus voi käydä näinkin. Käytiin kirppiskierroksella ja mukaan ei lähtenyt tällä kertaa parin pussilakanan lisäksi juuri muuta kuin kirjoja, kirjoja, kirjoja! Lasten sormet osoittavat heidän suosikit uutuuksien pinosta.

  

Haalareista Molla - Maijaan sekä Neiti Lamkaniini

Lainasin kirjastosta hyvän kirjan lasten vaatteiden ompeluun ja vähän muitakin ohjeita siinä on. Ajattelin, että tämäpä ois kiva saada omaan kirjahyllyynkin ja kas, uskomaton tuuri kävi ja löysin sen kirppikseltä! Kirja on siis  Haalareista Molla-Maijaan, Hoffmann-Barthel Jutta sekä Heine Gundi. Kirja on tehty vuonna 1981 eli niin kasaria, niin kasaria, että! Ihania pastellisävyjä ja puukengät tais olla muotia tuossa -70 - ja -80 -luvun taitteessa, koska näissä kuvissa lapsilla on aika usein jalassa juurikin puukengät. Kaikki kuvat kirjasta, ellei toisin mainita. 

Punaista ja pahvia kiepparilta

Kävin tänään ihan pikaisesti Järvenpään kierrätyskeskuksessa ja tässä kuvia siitä mitä pikku piipahduksella tarttui mukaan. Yritän aina kaupungissa käydessäni pyörähtää kiepparin kautta, josko siellä vaikka olisi jotain kivaa mööpeliä tai muuta 'pientä kivaa'. Ja yleensä sieltä aina jotain mukaan tarttuu, vähintään sitä pikkukivaa. Nyt löytyi Elfan koreja telineineen, jotka kävis lähes täydellisesti meidän kodinhoitohuoneen pyykkikaappiin. Varmasti annamme niille uuden kodin. Lisäksi löytyi kuvassa näkyvät kaksi läkkipeltistä kukkaruukkua ja kivaa pientä muovia punaisena. Sarviksen voirasia, Plastexin jääkaappirasia ja kaksi sarviksen pientä muovilautasta lasten leikkeihin. Hassua että nuo kaikki olikin just punaisia tällä kertaa.

Kiepparin ovensuussa on myös 'Ota tästä ilmaiseksi' ja sieltä löytyi jätesäkillinen hyväkuntoisia arkistomappeja, kansioita ja lehtilaatikoita. (Jalat ei löytyny kiepparilta, niiden vain kuulemma oli pakko päästä kuvaan.) Otin ne ku ilmaiseksi annettiin ja totesin, että nämähän käy mainiosti mun tulevaan työhuoneeseen. Kansioissa oli joitakin epämääräisiä lehtileikkeitä jäljellä ja tuollainen hieno joulutähti. Tuollaisia taidan askarrella ensi jouluksi, tuosta saa hyvin taitto- ja leikkuuohjeet.

Toinen kohde, mihin nuo kansiot käy erinomaisesti, on mun vanhat, heiveröiset mutta arvokkaat muotikuvani. Mieheni isovanhemmilla on ollut aikoinaan kauppa ja siellä on tietysti pitänyt olla muotilehtiä, jotka sitten on kertyneet kesämökin vintille. Sieltä minä ne pelastin, rakastavaan huomaani. 

 

Osa on tosi huonokuntoisia, kuten kuvasta näkyy, ja ne pitäisi pystyä jotenkin säilömään niin, etteivät ainakaan menisi enää huonommiksi ja että niitä voisi selailla. Oon yrittäny miettiä eri vaihtoehtoja, kontaktimuovi ei missään tapauksessa käy, laminointi ehkä, mutta siitä tulee niin jäykkä, vai onko kellään parempaa tietoa kuinka ohutta laminointia voi saada? Ehkä ne pitää laittaa tylsästi muovitaskuun.

Joukossa on muutama ranskalainen harvinaisuus, ruotsalainen Ahlen & Åkerlends, suomalainen Sorja, Kotiliesi ja muita kotimaisia. Kaikki lehdet on noin 45 -47 vuosimallia eli aivan ihania siis.

Oiskos tässä ensi kesän rantamuotia kenties?

100 vuotta sitten -1886

Meillä on kunnan kirjastolla aina kerran - pari vuodessa kirjojen poistomyynti ja sieltä tekee löytöjä, kuten nytkin. Löysin tämän ihanan kuvakirjan, joka on siis tehty 1986 ja kirjassa on vanhojen sanomalehtien näköispainoksia vuoden ajalta. 

On uuden vuoden - ja juhannustervehdys, kuukauden tärkeitä päivämääriä, Yhtä ja toista -palsta jossa pikku uutisia, kuolinilmoituksia ei sentään. On muotijuttuja, isompia artikkeleita ja pieniä artikkeleita ja ilmoituksia. Kuten esim. keisarillinen kiitos keisari Nikolain saamista syntymäpäivän onnentoivotuksista, myytyjä taideteoksia ja ratsuhevosia, uusi ooppera on saanut ensi-iltansa ym. 

 

Ulkomaan uutisissa kerrotaan erilaisista tapahtumista ulkomailla kuten vapaudenpatsaan pystyttämisurakan etenemisestä Yhdysvalloissa, Irlannin ja Belgian työväestön oloista ja kapinoista, on erilaisia maisemakuvauksia mm. Aganistanista, "joitakin kulttuurihistoriallisia piirteitä" kuten kerran kuussa eitellään jokin kuuluisa taulu, artikkeleita kirjailijoista ja runoilijoista juttuja mm. runoilijakuningatar Carmen Sylva jne.

Itseäni eniten tietysti kiinnostivat muotijutut eli Muodin maailma. Kuvat on todella selkeitä ja vaatteista saa hyvä, ajanmukaisen kuvan. Ja se teksti, ah, niin hupaisaa! 

"Järkevä osa naissukupuolesta odottaa kuukauden toisensa jälkeen yksinkertaisen pukeutumisen paluuta ----- Mutta kun ei! Muotinukkien maku ei ole vielä ehtinyt emnsipoitua irti viimeisismmästä "muotikatsauksesta' ja ajattelevasta ihmisestä on kuvottavaa katsella millä ihastuksella, millä ajatuksettomilla aivoilla he tutkivat päivän hulluinta muotia ja kuinka halukkaasti he vetävät narrinkaavun ylleen."

"On turha yrittää työskennellä yksinkertaisemman naistenmuodin puolesta niin kauan, kuin ei saada luomakunnan herroja, isiä, aviomiehiä, veljiä, serkkuja, pikkuserkkuja apuun. Vika on niissä jotka tavalla tai toisella maksavat viulut, eivätkä tee selväksi lemmikeilleen, että jokainen rikos luontoa ja estetiikan ankaria lakeja vastaa ei ole vain luonnotonta ----- Laskemme täten raskaan vastuun miesten harteille, mutta mitä mies ei tekisi neisten vuoksi? Odotamme siis, että vahvat miehemme keräävät voimansa todistaakseen jumaloimilleen, etteivät ihaile 'kauneuden tähden' kiristettyä vyötäröä."

Missään ei kyllä selvinnyt, oliko artikkelin kirjoittaja mies vain nainen, hän kyllä pahoitteli sitä ettei voinut esitellä terveellisiä ja käytännöllisiä vaatteita, vaan oli pakotettu kertomaan taas kerran mikä on viimeisintä muotia tällä kertaa. Kertoili myös erittäin sarkastisesti mikä on kylpylöiden terveysvaikutus kun vaatteita esitellään enemmän kuin ehditään hoitoihin. Uskoisin, että nainen, mies ei olisi voinut kirjoittaa niin sarkastisesti naisista, oikein riemullista tekstiä.

Muotikirjoja oli ollut paljon muitakin myynnissä, totesi kirjastovirkailija, vaan kaikki oli mennyt, paitsi tämä yksi, joka siis ilmiselvästi odotti löytäjäänsä. Minua, joka osaa arvostaa kirjaa aarteena. Juurikin siksi tosi hyvä teos, kun harvoin on mahdollisuus löytää alkuperäistä tekstiä ja muotikuvausta 150 vuoden takaa! Täydellinen aarre kulttuurihistoriasta ja muodista kiinnostuneelle, maksoikin vain 20 senttiä!