Käsityökirjallisuuslöytöjä

Näiden ihanien kirjottujen auringonkukkayyny -löytöjen ohella esittelen käsityökirjallisuutta, jota pitää aina olla paljon erilaista kotona, kun koskaan ei voi tietää milloin tarvitsee inpiraatiota tai tietoa jostain tekniikasta. 

Löysin Tammen T-kirjat sarjasta Iloista kirjontaa vuodelta 1982. Ihan peruskirja kirjonnasta, tosi hyvin selkein kuvin erilaiset pistot kerrottu, muuten aika tylsä kirja. Mutta mukana oli erittäin hyvä silitysarkki jugend -aakkosista ja muutama kaunis kirjontakuvio, joista tämä riikinkukkokoristeltu pikkulaukku ihanin. Jos jostain löytäiski noin kauniit kukkaron kehykset, ai että!

Lisäksi löysin kaksi käsityölehteä, Kirjontakirja vuodelta 1971 ja Käsityökirja vuodelta 1972. Molemmissa on lähinnä kirjontakuvioita, vaikka toisen nimi viitaisi enemmän myös muuhun käsitöiden tekemiseen. 

Tässä ja seuraavissa kuvissa otoksia lehtien annista. Osa ohjeista on hyvinkin perinteisiä, mutta oli joukossa sellaisiakin joita ei mielestäni niin usein tänä päivänä näy. Tuo valkoiselle pellavalle tehty kirjontatyö olisi oikein mainio salusiinina meidän kadun puoleisiin ikkunoihin ja tuohon japanilaiseen kirjontatyöhön ihastuin oitis, se toimisi melkein missä vain, laukussa, vaatteessa, tyynynä, mitä vain.

Näissä tyynyissä molemmissa on jotain hyvin 70-lukulaista. Nuo isot siniset kukat, hippikukkia parhaimmillaan kun taas oikeinpuoleiset geometriset kuviot ja väritys hyvin selkeetä ajan kuvaa. Nuo kukkatyynyt vois olla ihanat lasiverannalla, sitten kun sellaisen saan.

Löysin nuo lehdet pääsiäisen aikoihin ja silloin ajattelin että tuossapa hieno kukko pääsiäisliinaan. Ja mulla on myös setti keltaisia kangasservettejä, joihin vois kirjoa tuosta vasemmalta noita ympyröitä ja lintuja. Jos nyt aloittais, saiskohan ens pääsiäiseksi valmiiksi?

Tämä oli aika hauska kirja, Kivoja vaatteita vähällä vaivalla, vaikkei siinä noin niinkuin ompelullisesti ollut mitään erityisen hienoa mallia. Mutta hauskasti neuvovat tekemään kaavoja, suoraan kankaalle ja ronskilla kädellä. Tuo saparopäinen raitapaita tuossa kirjan kannessa on muuten poika, taitaa olla aito hippilapsi. 

Kirjassa on selkeitä yksinkertaisia perusvaatteita, mm. paitoja, housuja ja tunikoita, mutta myös ohjeet vaatteiden muokkaukseen, korjaukseen ja duunaukseen, peruskassin tekoon ja noihin hauskoihin pikkupehmoeläimiin. Selvästi nuorille suunnattu kirja ruotsalaista vuosimallia 1976. Voisin kuvitella, että omat lapset vois käyttää tätä kirjaa joskus vaatteiden teossa, jos äiti ei ehdi piirtämään kaavoja. 

Virkkuulehdet on kans sellainen juttu mihin minä aina haksahan, vaikken oikeesti ees virkkaa. En oikein ymmärrä tuota yhtälöä, ehkä se on jotain mitä on tullut jo äidinmaidossa imettyä kun äitini virkkaa aina ja paljon tai sitten mulla on vain kova haave saada joskus tehtyä myös virkkuujuttuja. Oishan se ihana jos ois itse virkatut pitsiverhot lasiverannalla, eikö vain? Varsinkin tuo oikeinapuoleinen malli ois kiva, vaikka se tuossa onkin tehty rullaverhon reunaan. Niitä pitsireunaisia rullaverhoja oli muuten 70-luvulla paljon, tämäkin lehti on vuodelta 1970.

Nämä kruunut oli itseasiassa se syy miksi tuon lehden ostin, kerrassaan upeita virkattuja kruunuja. Heti ajattelin Pikku Tipusta ja prinsessaleikkejä, kyllä tuollainen kultalangasta tehty ois miljoon kertaa hienompi kruunu kuin sellainen tiimarin muovihärpätys. Näiden vuoksi ainakin täytyy opetella virkkaamaan.