maanantai 3. syyskuuta 2012

Ompelukori




Tarvitsin itselleni ompelukorin, jossa kuljettaa ompelutarvikkeita, saksia, lankoja, neuloja ym. paikasta toiseen niin etteivät ne putoile matkan varrelle. Ja joka olisi tietysti kätevä mutta myös kaunis katsella. 





Olen kerännyt useita erilaisia pärekoreja, koska ne ovat mielestäni oivallisia säilytysastioita, lisäksi tietysti, että ne ovat kauniita esineitä. Yksi sellainen sopivan kokoinen kori pyöri pöydällä sieniretkien jäljiltä ja tuumasta toiseen, tein siitä itselleni ompelukorin. Tällaisen pienen korin verhoiluun meni minulla parisen tuntia eli homma on helppo ja nopea tehdä. Työjärjestyksen selittäminen kirjallisesti ei ehkä ole aivan niin helppoa, mutta yritetään nyt ainakin. 



Tarvitset siis korin, pärekori tai muu joutilas kori, joka voi olla myös hieman rikki, sillä rikkinäisen kohdan voi paikata eikä se näy kun päälle tulee kangas. Lisäksi tarvitaan myös pala kaunista kangasta, sen verran että korin sisäpuoli peittyy. Minä käytin vanhaa kirppikseltä löytämääni patjan suojusta, vahvuudeltaan vanhaa lakanaa vastaava. Näiden lisäksi tarvitaan  nuppineuloja, sakset, vahvaa ompelulankaa, käyriä neuloja iso ja pieni, pihdit sekä ompelukone.



Ensin kangas sovitetaan korin sisäpuolelle, jotta saadaan tietää kuinka paljon kangasta menee. Kangas asetetaan korin pohjalle nurinpäin eli kankaan oikea puoli korin pohjaa vasten. Reunoille, korin ulkopuolelle jätetään saumavaroja 3 -5 cm, riippuen kankaan vahvuudesta ja määrästä. Jos kangas on ohutta, kannattaa se taittaa kaksinkertaisena reunan yli, jolloin reunasta tulee vahvempi. Ylimääräinen kangas leikataan pois.



Kun kangas on nurinpäin, siihen on helppo tehdä päädyissä tarvittavat muotolaskokset. Laskokset neulataan, ylimääräinen kangas leikataan pois ja sitten laskokset ommellaan. Itse ompelin laskokset kankaan oikealta puolelta, mutta ne voi ommella yhtä hyvin myös nurjalta puolelta. Nuo siniset nuolet osoittavat laskosten muodon. Periaatteessa laskokset voi olla minkämuotoiset vain, mikä parhaalta tuntuu ja näteimmin asettuu, itse käytin tuota perinteistä kirjekuoritaittelua.



Kun laskokset on ommeltu koneella, seuraavaksi ommellaan reuna. Asettele kangas takaisin koriin, käännä reunan taite ja neulaa se. Korin kahvan kohdalla tehdään kankaan reunaan aukileikkaus, joka yltää vain korin reunan yläosaan, ei korin sisäpuolelle asti. Neulaa myös aukileikkaus, johon ei tule taitetta juuri lainkaan. Toki aukileikkauksen voi huolitella myös nauhalla tai erillisellä kankaankaitaleella. Minusta aukileikkauksen reunasta tulee siisti noinkin. Ota kangas pois korista ja ompele reunan taite. 



Lopullinen kankaan kiinnitys koriin tehdään käsin ja siihen tarvitset sellaisen käyrän verhoiluneulan, joita myydään hyvin varustetuissa ompelutarvikeliikkeissä. Pakkauksissa, jossa on sekä isompia että pieniä käyräneuloja. Tähän tarvitaan sekä isompaa käyrää että pienempää. Ompeluun käytin vähän tavallista koneompelulankaa vahvempaa lankaa. Pärekorista kun on kyse, niin iso neula menee kyllä läpi yhdestä päreestä kerrallaan, samalla täytyy kuitenki varoa ettei päre halkea aivan holtittomasti. Itse käytin hyväkseni vanhassa korissa olevia halkeamia. Kiinnitin kankaan muutamalla pistolla sekä taitteen reunasta että korin yläreunasta, näin kangas pysyy paremmin paikallaan. 




Kiinnityskohdat määräytyivät täysin päreiden leveyden mukaan eli lanka juoksee aina jokaisen päreen takana ja kiinnitys on silloin tuon pystypäreen molemmin puolin. Tähän päreen alitukseen tarvitaan sitä isoa käyräneulaa, mutta varsinaiseen ompeluun iso tekee aivan liian ison reiän, joten käytä siihen pienempää neulaa. Eli vaihdoin neulaa joka välissä. Kun lanka on tuotu päreen takaa päreestä läpi ja kiinnitetty muutamalla pistolla kankaan reunaan, pistä neulalla reikä päreeseen ja tuo lanka toisen päreen välistä ylös reunalle, missä ommellaan muutama pisto kankaan läpi ja tuodaan lanka takaisin alas samaan reikään. Taas päreen alitus, muutama kiinnityspisto, reikä, lanka ylös, kiinnityspisto, lanka alas ja näin jatkuu samaa rataa. Päreiden alituksissa saattaa tarvita myös pihtejä, että saa neulan vedettyä päreen ali. Minun korissa ainakin päreiden leveydet vaihteli sen verran että välillä pihdit oli kyllä tarpeen. 



Tässä näkyy valmis kori sisältä. Kankaan voi tietysti kiinnittää myös pohjasta muutamalla pistolla, itse jätin sen tekemättä, koska kun kangas on pohjastaan irtonainen, kori on helpompi puhdistaa vain kääntämällä kangas ulos korista. Mikä on myös erittäin kätevää kuivumisen kannalta, jos korin sisälle sattuu kaatumaan jotain nestettä.




Olen kauhean tyytyväinen korin nykyiseen ulkoasuun, siitä tuli ihana, kangas on mielestäni kaunis tuon vanhan päreen patinan kanssa. Taidan tehdä samalla periaatteella koreja lisää, ainakin yksi lasten pehmoleluille varattu kori tulee saamaan kangasvuorauksen.

Ei kommentteja: