Mää niin tykkään kirjoista. Tykkään niitä lukea, tykkään katella ja erityisesti tykkään niitä hamstrata. Kirjat ovat minun suuri heikkouteni, kuten Dorcas Lane sanoisi Candlefordin postineidissä. Se, joka on katsonu sarjaa, tietää mitä tarkoitan, Dorcasilla niitä heikkouksia nääs piisaa.
Vaan siis kirjoista. Niitä on meillä ehkä liikaakin, ainakin joku voisi olla sitä mieltä, itse oon sitä mieltä, ettei kirjoja oikeesti voi olla liikaa. Meillä on paljon lastenkirjoja, hamstraan niitä aina kirppikseltä kun jotain kivaa löytyy ja aika paljon ostan myös uutena. Kirjoihin pystyn laittamaan rahaa, se ei mielestäni oo lainkaan hukkaan heitettyä.
Varsinaisia romaaneja meillä ei niinkään ole, jostain syystä en ihan hirveesti oo niistä innostunu, mutta erilaisia tietokirjoja tai ehkä varsinkin käsityö-, puutarha-, askartelu-, ruoka- ym. fiilistely ja ideointikirjoja sitten senkin edestä.
Joitakin romaaneja sentään löytyy. Kaikki romanttiset epookkitarinat on mun suuri heikkous, ! , kuten Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo. Kyseisestä kirjasta mulla on neljä eri versiota, joista kuvassa kolme. Vanhin suomenkielinen Y&E on kait vuodelta 1940 tai jotain, oon jemmannu sen vinttiin kirjalaatikkoon, josta en sitä tätä kuvaa varten alkanut etsiä. Mutta se on siis vanha, kuvitettu painos. Kuvassa vasemmalla on äidiltä peritty englanninkielinen pokkaripainos vuodelta -66, äitini on ostanut sen vuonna -69. Vielä lukematta itsellä, toistaiseksi. Odottaa sopivaa matkaseuraa. Oikeassa laidassa on oma hankintani parin vuoden takaa, englanninkielinen sekin, painovuosi 2009. Mukaillen ensimmäistä Austenin painosta vuodelta 1813 pienin muutoksin. Ihana painos, ulkoasu on ihana, kangaspäälysteiset kannet; paperi on paksua; hassu tekstin ladonta, seuraavan sivun ensimmäiset pari sanaa löytyy edellisen sivun alalaidasta. Tuo White's Books kustantamo on julkaissut muitakin klassikoita ihanilla ulkoasuilla, Fine edition. Tahtoisin niitä muitakin.
Tässä on sitten uusin hankintani eli uusin suomennettu painos, Kersti Juvan uudistettu suomennos ja Elina Warstan ihana kuvitus. Mä niin tykkään Elinan kuvituksesta, uusin Juhlamokka purkkikin on Elinan käsialaa. Ja kyllä, minulta löytyy myös se vaikka on jäänytkin esittelemättä. Vielä en oo tätä uusinta Y&E:tä lukenut, mutta tähän kirjaan pitää uppoutua mitä pikimmiten. Ja se vaatinee oman viikonlopun, lapset ja mies poissa kotoa, omaa rauhaa, että saa kyynelehtiä ja huokailla rauhassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti