viimeisimmät kirput eli purkkilöydökset

Käytiin pikaisesti lasten kanssa perjantaina kirppiksellä ja jostain syystä en löytäny kuin purkkeja. Parit lelut lapsille, lisäksi,  tietysti, ei muuta. Löytönä siis puuvärirasia sekä viisi erilaista karkkirasiaa. Nuo Quality Street- purkit löysin 0, 50 senttiä kipale, vaikkei kummoisia olekaan, siis aika uusia ovat,  niin mukaan lähtivät...

...käyny jo sienimettässä?

Nyt on tälle syksylle sienikorikin korkattu eli käyty mettässä ja muutaman sienen sinne korin pohjalle kerännyt. Itseasiassa kävin kyllä jo pari, kolme viikkoa sitten vähän katselemassa, mutta silloin ei vielä mitään löytynyt. Nytkin löytyi lähinnä kymmentä erinäköistä rouskua, joista uskalsin ehkä kerätä noin kahta; muutama hassu kanttarelli, yksi mustatorvisieni ja ihan kivasti suppilovahveroita. Joiden aika ei ehkä ihan vielä ole, pikkuhiljaa niitäkin kyllä tulee enemmän.

Sain pikkuneidin kaveriksi metsään, ihmeen hyvin neljävuotias jaksoi taapertaa risukossa ja keräsi omaan koriinsa vähän sieniäkin. Vähällä kyllä oli tältä isolta neidiltä päästä julmettu parku kun pääsimme mettän laitaan, joku kurja mettän omistaja oli päättäny pistää mettäkoneella just sen mun sienimettän matalaksi. Ei sieltä oikein mitään löytäny, ku risuja oli joka paikassa. Nyt mun täytyy ettiä itelleni uus sienipaikka. Mutta oli meillä neidin kanssa ihan hyvä reissu siellä mettässä, pohdiskeltiin elämän suuria kysymyksiä eli sitä miksi sienillä on jalat? Äidin korjaus, vain yksi jalka, että pysyis pystyssä. Oisko hassua, jos ihmisilläkin ois vain yksi jalka? Löydettiin myös monta istuvaa sientä. Metsässä on kivaa. 

Tiiäkkö nää mitä nää syöt?

Kuvan nappasin täältä

Katsoin pari päivää sitten viime viikon keskiviikkona esitetyn, mediassa paljon puhetta aikaan saaneen Food Inc. -dokkarin, joka on vielä muutaman päivän nähtävissä Yle Areenassa. Käykää ehdottomasti kattomassa se, jos ette vielä oo sitä nähneet. On meinaan ajatuksia herättävä. Tiedätkö sinä mitä todellisuudessa syöt, tiedätkö mistä ruokasi on kotoisin, mitä se on syönyt, ennenkuin päätyi sinun syötäväksi?

Pieni purkkipläjäys

Käytiin muksujen kanssa taas vähän kirppistelemässä ja tällä kertaa kotiin viemisiksi löytyi mukavanlainen läjä metallista aarretta eli purkkei, purkkei, purkkei. Musta kiinalainen teepurkki, keskikokoinen, pyöreä, jota mulla ei ole aikaisemmin löytynyt valikoimista ja sen kanssa pakkomyynnillä kaksi pienempää eli tuo pienempi kukallinen musta, no jaa, sekä tuo pikkiriikkinen punainen, joka on jo ihan hauska pienuudessaan. Valkoinen Fazerin Finlandia -marmeladipurkki sekä kaksi pienempää ananas -rasiaa, jotka oli niin edullisia, että otin molemmat. Aina niille käyttöä löytyy, molemmille. Punainen pilkullinen oli myös kiva lisä purkkikokoelmaa, tuollaista en ole kans aikaisemmin nähnytkään. Nämä oli kaikki niin hyväkuntoisia, että tulevat varmasti kaikki käyttöön.

Täällä ollaan

 

Sataa vettä. Ihan kaatamalla. Jos oisin tuon tienny, oisin voinu laittaa saippuat mattoihin, kuurata niitä vähän ja nythän ne ois huuhtoutunu tuossa sateessa ihan itestään.

emalia, lasia, tuoli ja hassu hattu

 

Pikaisesti muutamia löytöjä mitä on jäänyt laittamatta tänne. Pieniä piparimuotteja, askarteluun tai käyttöön sekä pari emalikippoa, joita kotiutuu meille aina sen mukaan onko ne riittävän hyvännäköisiä ja hinta-laatusuhde pitää olla kohillaan.

Liikennemattopöytäliina

Mulla tulee aina silloin tällöin pakonomainen tarve kaunistaa arkea kankaisellla pöytäliinalla, meillähän ei normaalisti ole arkiliinana kankaista liinaa. Tuo pakonomainen jakso kestää tietyn aikaa, yleensä se loppuu siihen, että lasillinen maitoa tms. katuu vasta laitetulle liinalle. Just loppui viimeisin jakso, kun kolmas liina peränjälkeen sai maitokylvyn.