Siinä se nyt on. Ensimmäinen tabloid kokoinen hesari. Luettuna. Kun tää hesarin uudistus oli tulossa ja siitä ihmisiltä kyseltiin mielipidettä, en oikein osannu ottaa kantaa juuta enkä jaata siitä kumpi on parempi uus tabloid-kokoinen vai se vanha julmetun iso. Enkä oikein osaa vieläkään. Onhan tuo näppärä tuo pieni, ei vie tilaa aamiaispöydässä, on jotenkin mannermaisemman ja modernin oloinen, mutta silti jotenki niin outo. Meille ja varsinki mulle on hesari kuulunut jo toistakymmentä vuotta aamiaispöytään teekupposen ja kaurapuuron kanssa että oikeesti en osaa olla ilman. Mun päivä ei ala jos en saa lukea lehteäni ja mieluummin just ihan rauhassa. Piiiiitkällä kaavalla. Tosin näin lapsiperheessä, pitkän kaavan hesarin lukuun ei oikein tahdo löytyä aikaa. Se on ollu niin ihana levittää siihen pöydälle se iso lehti, uppoutua siihen ja siemailla samalla kupponen teetä, jos toinenki. Siinä tulee kerrattua kotoiset ja maailman uutiset, meillä kun ei oo sitä televisiota ja radiokin on päällä tosi harvoin. Useinmiten ei kyllä ehdi ees sitä ensimmäistä puolta kupposta hörpätä ku on jo ensimmäiset kyselyt hihassa kiinni.
Mutta että tuollainen pieni? Enpä tiiä. Jotenki ku on niin tottunu johonki lehteen ja siitä yhtäkkiä pitää vaihtaa toiseen, menee tuttu järjestys ihan sekaisin. Ja tuo tabloid tuntuu ainakin näin ekan lehden jälkeen vähän vieraalta. Vaan turha tässä nyt on sen enempä mesoilla, oikeesti tässä käy kuiteski niin ett mä varmaan kaipaan ensimmäisen viikon sitä isoo lehtee, toinen viikko menee totutellessa tuohon pinempään ja sitten en enää muista että niin isoja lehtiä oli joskus olemassakin. Ja miten se oli niin hankalakin pöydässä, varsinki jos kaks haluaa lukea lehtensä yhtäaikaa. Eli tervetuloa vain, tabloid hesari, päivitys 2000 -luvulle.
Yks asia tosin vielä on uudessa lehdessä kyseenalaista eli testaamatta on se, miten hyvin tabloid mahtaakaan palaa? Meillä kun hesari on aina ollut se ykkönen näissä tulien sytytysasioissa.
2 kommenttia:
Meilel tulee Hesari aina kausittain, kun laittavat tarpeeksi hyvän tarjoushinnan. Ja nyt on juuri sellainen jakso menossa.
Minusta uusi koko on oikein kiva luettava, mutta minun on silti vaikeaa ottaa sitä vakavasti! Miten voi suhtautua uutisiin enää uutisina, kun on koko ajan tunne, että lukee City-lehteä?
No, eiköhän tuohon totu.
Sytykehommat kyllä hankaloituivat, kun menivät nitomaan tuon lehden. Yliärsyttävää on repiä niitä sivuja irti niiteistä.
Hiukan samanlaisia vakavuusongelmia mullakin, mutta toisaalta tuosta pienestä koosta tulee assosiaatio ulkolaisiin lehtiin eli ei välttämättä paha. Ja siis vasta eka numero luettu. Keskustelu täytyy ottaa uusiksi kuukauden päästä.
Lähetä kommentti